logo

Suomalaiset Lelutrendit

logo
Suomalaiset Lelutrendit

Ennen teollistumista lähes kaikki kodin esineet valmistettiin käsin, jos sellaisen halusi käyttöönsä. Tämä tarkoitti myös lasten leluja, ja näkyi vielä pitkälle 1900-luvullekin. Lelut olivat suhteellisen yksinkertaisia, ja heijastivat kodin taloudellista tilannetta.  Rikkailla oli tietysti tällöinkin varaa satsata parempaan ja lelut olivat pitkälti ulkoisena työnä tilattuja, mutta perustalouksissa leluja tehtiin paljon itse. Kaupasta ostetut olivat yleensä niitä, joita valmistettiin edullisimmin ja näin ollen myös myytiin halvalla. Näihin lukeutui yksinkertaiset, sekamateriaalista valmistetut nuket ja esimerkiksi nukkekodit. Kun vertaa nukkekodin valmistusta vaikkapa kiikkuhevoseen, on helposti havaittavissa, että ensimmäiseksi mainittu tarvitsee vain muutaman muotoon sahatun levyn, kun taas jälkimmäinen vaatii hiukan enemmän muotoilua ja hiomista, siinä on enemmän kokoonpantavia osia ja sen valmistamiseen voi tarvita useampaa eri materiaalia (jos haluaa esimerkiksi pehmopään tai muita pehmusteita). Puu, verrattuna muihin sen aikaisiin materiaaleihin sekä niiden valmistuskuluihin, oli halpaa, eikä nukkekotiin välttämättä tarvitse muuta, kuin sahan. Vielä 90-luvulla nuukemmissa talouksissa tehtiin nukkekoteja muun muassa ylimääräisistä pahvilaatikoista, ja itsellenikin oman nukkekodin ’rakentaminen’ pahvilaatikoista oli osa riemua.

Vielä niihin aikoihin, kun käsityö oli suuressa arvostuksessa ja oikeastaan pakollista kotitalouksissa, myös lapset opetettiin valmistamaan yksinkertaisia leluja. Isommat sisarukset tekivät pienemmille tai lahjoittivat omia vanhoja leluja nuoremmille sisaruksilleen. Tavaroita ei ollut tapana heittää pois yhtä ronskisti, kuin nykypäivänä. Tänä päivänä toki viedään kirppareille, mutta ennen vanhaan oli aina joku nuorempi ja tarvitseva, eikä nirsoiltu siitä, mitkä lelut kelpaa. Yksinkertaisen nallen sai valmistettua kankaasta ja se täytettiin halvimmalla mahdollisella täytteellä, tai sillä mitä taloudesta sattui löytymään ylimääräisenä. Pallosta ei lähdetty maksamaan, kun pihamaalta löytyi muutakin, mitä voi heitellä edes takaisin – etenkin talvella leikittiin lumipalloilla ja kesällä pystyi hyödyntämään muuta ilmaiseksi löytyvää. Näin ollen rahaa jäi kasvavin määrin esimerkiksi nukkekodin hahmoihin tai huonekaluihin satsaamiseen. Vasta leluteollisuuden kasvaessa on tullut perheiden perinne pistää usein suuriakin määriä leluihin. Toki kirjat ja monet tavarat ovat myös opettavaisia, mutta lausahdus ”ennen vanhaan mentiin ulos leikkimään!” pitää monessa tapauksessa paikkansa!

Suomalaiset Lelutrendit

Leluteollisuus

Lelut tuottavat. Maassa kuin maassa (tietenkin laskematta kehitysmaita), leluteollisuus on useiden miljardien liiketoimintaa. Leluteollisuus on myös kautta aikojen yksi nopeimmin kasvavista aloista. 2000-luvun alkupuolella maailman lelualan kokonaismyynti oli noin 100 miljoonaa dollaria (liki 90 miljoonaa euroa). Vuonna 2012 leluteollisuus tuotti USA:ssa yksistään yli 22 miljardia dollaria (lähes 67 miljardia euroa). Suomessa leluteollisuus on vielä vaiheessa, eikä sitä tiedä lähteekö se ollenkaan käyntiin. Vain joka kymmenes myytävä lelu valmistetaan Suomessa. Joka toinen lelu valmistetaan Kiinassa ja joka viides Japanissa. Tämä on avannut Pandoran lippaan koskien leluteollisuuden työolosuhteita. Kuluttajan on lähes mahdotonta tietää, millaisissa oloissa ostamansa lelu on valmistettu, sillä maahantuojatkaan ei aina asiaa tiedä. Kuitenkin on yleistä tietoa, että leluteollisuus (kuten moni muukin) käyttää lapsityövoimaa. Epäinhimilliset ja laittomat työolosuhteet eivät ole vieraita tällä alalla. Itse asiassa tämän alan työolosuhteita pidetään vielä huonompana kuin vaateteollisuudessa olevia olosuhteita. Kansalaisjärjestöt kiinnittävätkin huomioita siihen, että yhtä lasta sorretaan, jotta toinen saa lelun itselleen. Ironia on huipussaan, mutta niin kauan kuin leluja valmistetaan, niitä myös ostetaan. Tästä ei voi syyttää yksittäisiä lapsia tai vanhempia, sillä jos toisella on joku, on ilmiselvää, että kaikki muutkin sen haluavat. Tällä periaatteella leluteollisuus pyörii, tuottaen hurjia määriä rahaa.

Onkin kysyttävä, miksi vaateteollisuuden työolosuhteista puhutaan enemmän, kuin leluteollisuuden? Onko niin, että ihmiset mieluummin hautaavat päänsä hiekkaan, koska yksittäisen ihmisen on kuitenkin mahdotonta tehdä paljoakaan asialle? Olemalla tiedostamatta asiaa ei tarvitse omalle lapselle perustella, miksi hän ei saa lelua, joka kaikilla muilla on.

Comments are closed.

logo
logo
2018 | Nooks.fi