logo

Puutyöt suomessa

logo
Puutyöt suomessa

Ennen vanhaa lähes kaikki kotitalouksien käyttämät esineet valmistettiin käsityönä. Puuastiat valmistettiin itse, sillä teollistumista edeltäneenä aikana koneita ei yksinkertaisesti ollut, jotka korvaisivat käsityön. Käsin tehdyt puutyöt olivat suuri osa arkea, niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Jos joku ei tehnyt puuesineitä, niitä ei ollut. Jos halusi käyttöönsä puisen kulhon, sellainen oli tehtävä itse. Samaten lasten lelut valmistettiin itse puusta, ja lelut olivatkin huomattavasti yksinkertaisempia kuin nykypäivän koneelliset lelut, joihin voi lisätä vaikka mitä tekoälyä. Nykyään puutyö erotellaan karkeasti ottaen kahteen osioon: ammatikseen tekevät puutyöläiset (ammattinimikkeenä käsityöläiset) ja harrastuksena tehtävät entisöinnit ja rakennushommat. Ammattilaisten täysin käsityönä valmistetut esineet rajoittuvat lähinnä matkamuistoihin, taide-esineihin ja uniikkeihin erikoistuotteisiin. Myynnin, markkinoinnin ja tuotteistamisen merkitys on noussut yhä suuremmaksi osaksi käsityöläisen työtä. Näin ollen, vähemmän aikaa jää tuottamaan esineitä vallan käsityönä, sillä on tehokkaampaa valmistaa ja työstää tiettyjä osia koneellisesti, kun siihen on kerta nykyään mahdollisuus. Esimerkiksi kouluissa käyty käsityökurssi sisältää kokonaisvaltaisesti teknistä työtä ja tekstiilityötä. Tämän ansiosta käsityön merkitys on hukkunut matkan varrella. Siinä, missä aiemmin puhuttiin kaikesta, mikä tehtiin alusta alkaen itse käsin, nykyään ajatellaan käsityön olevan lähinnä ompelua, neulontaa, virkkausta, kudontaa, kirjontaa, kankaanpainantaa ja huovutusta. Ammatikseen käsitöitä tekevä suosii nimikettä liittyen suoraan puu-, metalli-, muovi- tai sähköalaan. Sen sijaan, alusta loppuun itse ideoitu, suunniteltu ja valmistettu tavara kuuluu käsitteeseen kokonainen käsityö. Kyseessä on esine, jonka käsityöprosessin kaikki vaiheet on hoitanut yksi ihminen. Varsinainen teettäminen voi tapahtua yksistään tai ryhmässä. Käsityöala, kuten puualakin, vaatii visuaalisen ja teknisen suunnittelun taitoja, ongelmanratkaisukykyä, arviointikykyä sekä itsenäistä työskentelyä.

Käsityöala

Puutyöt kuuluvat Suomessa käsitöihin. Käsityöalalta voi valmistua esimerkiksi puusepäksi, joka keskittyy puuesineiden kanssa työskentelyyn. Käsityö onkin esineiden valmistamista käsillä, tarkemmin käyttämättä vallan automatisoitua työtapaa kuten teollisten koneiden käyttö. Käsityöhön voi toki sisältyä jonkinlaisten työkalujen käyttöä tai koneellisesti tuotettuja osia, mutta lopputulos on käsin rakennettu tavara, jonka yksilö on itse tuottanut ja toteuttanut aina ideoinnista alkaen. Käsityöläinen käyttää käden motorisia taitoja ja hyödyntää käsiään, silmiään ja tuntoaistihavaintojaan yhteistyönä. Toki nykypäivänä mitä suurempi määrä esineistä sanotaan olevan tehty käsityönä vaikka ainoa käsin tehty ja ajatusten ohjaama prosessi olisi teollisesti/koneellisesti valmistettujen osien kokoonpano tai tavaran viimeistely ja tarkistus. Tästä on kiistetty painaako tämä aidon käsityön arvostusta alas. Toiset ajattelevat, että edellä mainittu nostaa aidon käsityön arvoa Ihmisten ei pidä erehtyä, että käsityö olisi pelkästään harrastustoimintaa. Helposti mielletään käsityö vain kotona tehdyiksi neulomisiksi tai askarteluiksi. Kuitenkin käsityöala on edelleen erittäin suosittu ja suuresti tuottava ala Suomessa. Monet kaupalliset tuotteet valmistetaan käsityönä, ja esimerkiksi huonekaluliikkeet saavat arvostusta mainostamalla, että heidän teettämät esineet ovat käsityönä valmistettuja. Harrastuksen ja ammatin eron painottamiseksi moni käsityöalalla oleva kutsuu itseään taidekäsityöläiseksi. Samanaikaisesti esimerkiksi muotoilija tai puuseppä käyttää mieluummin tätä tarkennettua ammattinimikettä kokonaisvaltaisen käsityöläisen sijaan.

Puuseppä

Puuseppä

Puuseppä valmistaa lähinnä huonekaluja, koriste-esineitä ja käyttöesineitä. Puusepän työhön voi kuulua rakentaminen, korjaaminen/muokkaaminen tai entisöinti. Jälkimmäinen on erityisesti suosittua nykypäivänä ihan kotiharrastajallekin. Teollistumisen myötä puusepän on hallittava yhä enemmän hallinnollisia ja strategisia tehtäviä käsityötaidon lisäksi. Muun muassa myynti ja siihen kuuluva markkinointi ja mainostaminen on erityisen tärkeätä puusepän uran etenemiseen, sillä ammattilaisen on osattava tuoda esille miksi hänen työnsä kannattaminen on parempi ratkaisu, kuin halvemman koneellisesti tuotetun esineen hankinta. Puusepät jakautuvat seuraaviin alaosioihin: nikkari, ajokalunikkari, huonekaluseppä, konepuuseppä, koristeveistäjä, mallipuuseppä, intarsian (puukuvion veistäjä), hienopuuseppä, rakennuspuuseppä ja CNC-puuseppä. Suomessa puusepäksi voi opiskella suorittamalla puuteollisuuden perustutkinnon, opiskelemalla insinööriksi korkeakoulussa tai esimerkiksi oppisopimuksella.

Comments are closed.

logo
logo
2018 | Nooks.fi