logo

Käsityöt Suomessa

logo
Käsityöt Suomessa

Käsityöt ovat elävä perinne Suomessa. Enemmän kuin monissa muissa maissa, Suomessa arvostetaan itse tekemistä, suunnitteluvaiheesta toteuttamiseen. Syy voi olla siinä, että maassamme on totuttu hyödyntämään kaikenlaista materiaalia. Ennenaikaiset perinteet heijastuu nykypäivään perustuen tapoihin, jotka esi-isämme aloittivat. Heidän metsästämistään saaliistaan otettiin lähes kaikki hyötykäyttöön, jottei eläimet kuolleet turhaan, ja edelleen valmistetaan esimerkiksi eläimen nahasta taljoja ja villasta vaatteita. Sisun maassa pidetään yhä – ja tullaan varmaan aina pitämään – selviytymiskykyä ja ahkeruutta ensisijaisen tärkeänä. Myös taidetta ja kulttuuria arvostetaan. Oli syy ja historiallinen merkitys mikä hyvänsä, käsitöiden arvostus ei ole läheskään itsestäänselvyys joka maassa, eikä kaikissa Euroopan maissa esimerkiksi opetella käsitöitä kouluissa.

Käsityöt eivät suinkaan rajoitu villasukkien kudontaan. Osaamme hyödyntää ympäristöstämme kerättyjä erilaisia materiaaleja paremmin kuin monet muut. Onhan toisen roska toisen aarre, eikä moni muu välttämättä edes ajattelisi hyödyntää tyhjiä kahvipusseja tai tölkin avausrenkaita – Suomessa niistä on tehty jopa korkean luokan design esineitä! Kun tarkastelee Suomea ja suomalaisuutta, myös itse tekemisen tieto ja taidot kuten talon rakentaminen ja huonekalujen entisöinti saa arvostusta. Maassamme ei ainakaan kasvateta tuhlareita, eikä uusavuttomia! Käsitöitä tehdään niin harrastusmielessä, omaan käyttöön, kuin elinkeinona. Yhä useammassa ammatissa tarvitsee jonkin tyylisiä kädentaitoja, ja Suomessa nämä taidot ovat rakentuneet osaksi perinteitä. Puutöistä ompeluun, säästösyistä tai yksinkertaisesti siksi, ettei markkinoilta löydy mieleistä eteisen senkkiä, jokaiselle löytyy omanlaista käsityötä.

Suojattu kulttuuriperintö

Näitä kulttuuriperintöjä arvostetaan niin paljon, että niitä on Suomessa suojattu yleissopimuksella. Esimerkiksi museovirasto vastaa aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan Unescon yleissopimuksen toimeenpanosta Suomessa. On olemassa muun muassa käsityörinki, joka hoitaa sopimuksen täytäntöönpanon eteenpäin viemistä käsityöalalla. On myös lukuisia yhteisöjä ja liittoja, jotka suojaavat käsityöalaa ja käsitöiden kulttuuriperintöjä, kuten Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry ja Taitoliitto. On kuitenkin väitetty, että perinteinen, yhteisöllinen, yhteiskuntavastuullinen ja muotoilullinen käsityötaito olisi katoamassa Suomesta. Asian edistämiseksi ja esille tuomiseksi vuoden 2017 alkupuolella järjestettiin näyttely ’Käsityön äärellä – elävä käsityökulttuuri’ Helsingin CraftCorner:iin yhteistyössä Taitoliiton kanssa.

Käsityöalalla työskentelevät kehuvat sitä, kuinka käsityöt antavat mahdollisuuden suunnitella, toteuttaa ja myydä itse. Käsityöt siis mahdollistavat itsensä toteuttamisen, jolla on vuorostaan tutkitusti laaja-alaisia myönteisiä terveysvaikutuksia (lisätietoa kiinnostuneille saa perehtymällä esimerkiksi kasvatus- ja yhteiskuntatieteisiin). Rehellistä, rakentavaa palautetta saa turvallisella ja positiivisella tavalla suoraan asiakkailta, sillä epämieluinen tuote ei yksinkertaisesti myy. Tämän mukaan yrittäjän on helppo muuttaa toimintatapojaan tai tuotettaan. Samanaikaisesti yrittäjä oppii muun muassa markkinasta ja myyntikanavista, kannattavuudesta sekä asiakaspalvelun tärkeydestä. Nämä taidot ovat kaikki erinomaisen tärkeitä myös muilla aloilla. Käsitöitä voi esimerkiksi valmistaa ja myydä sivutoimena, markkinaan on tilaisuus perehtyä ennen toiminnan aloittamista ja myöhemmin laajentaa elinkeinoksi, ja alaan on helppo tutustua kauempaa ennen mukaan lähtemistä.

Suomessa on mielin määrin myyntikanavia käsitöille. Markkinoita, festivaaleja ja toreja käytetään paljon Suomessa. Digiajan kasvaessa myös nettimyynti helpottuu. Monet, joille käsityö on elämäntapa ja rakas harrastus pystyy laajentamaan toimintaansa kannattavaksi rahanlähteeksi hyödyntäen nykyteknologiaa. Kuitenkin itse alalla työskentelevät ovat vasta viimeaikoina olleet tyytyväisiä käsityöyrittäjän asemaan Suomessa. Eräs alalla työskentelevä mainitsi kokevansa, että käsitöitä pidetään yhä tunteiden ja mielikuvituksen tekemisenä, eikä niinkään vakavasti otettavana elinkeinona. Vasta hiljattain on huomattu käsitteen ’käsityöläinen’ sisällyttävän käsitteen työstä tai ammatista, saati yrittäjyydestä, ja käsityöläiset joutuvat itse muuttamaan tätä käsitystä. Mitä mieltä itse olet? Onko käsityö kansanperinteenä katoamassa, vai vasta nousussa? Tuleeko käsityön arvostus pysymään yhtä korkealla tasolla alati?

Comments are closed.

logo
logo
2018 | Nooks.fi